Pari viikkoa on viime kerrasta taas vierähtänyt. Joululoman jälkeen päätimme ottaa pari viikkoa rauhallisesti, tehdä rästiin jääneitä kouluhommia ja levätä. Muutaman päivän Bangkokissa olon jälkeen alkoi kuitenkin tuntua, että olisi taas mukava vähän käydä jossain pyörähtämässä. Meidän piti lähteä koulun järjestämälle kulttuurimatkalle pohjoiseen, reissu kuitenkin peruttiin, paikalliseen tapaan pari päivää ennen lähtöä. Päätettiin sitten lähteä vähän luontoon, pois Bangkokin katkusta. Otimme bussin, ja muutaman tunnin matkan jälkeen saavuimme Kanchanaburin provinssiin. Vuokrasimme lavataksin koko päiväksi käyttöömme, sillä välimatkat olivat pitkiä keskustan ja nähtävyyksien välillä. Suuntasimme vesiputoukselle noin 60 kilometrin päähän Kanchanaburista. Vesiputous sijaitsi luonnonpuistoalueella, ja alue oli täynnä turisteja. Melkein tuntui, että voisi lähteä takaisin kotiin. Lähdettiin kuitenkin polkuja tallaamaan ja muutaman askeleen jälkeen pääsimme eroon suurimmasta ihmismassasta. Vesiputous jakaantui seitsemään tasoon. Viimeinen taso oli noin 1500 metrin korkeudella merenpinnasta. Viitostasolla pysähdyttiin lepäämään ja vähän uimaan. Tuntui oudolta nähdä kirkasta jokivettä. Luonto oli puhdas, aika viileäkin. Oli virkistävää hengittää puhdasta ilmaa ja pulahtaa uimaan makeaan veteen. Virkistävän uintireissun jälkeen käppäiltiin takasin alas, syötiin ja hypättiin taksiin ja suuntasimme maineikkaalle Kwaijoen sillalle. Alkoi jo hämärtää ja pikaisen siltavisiitin jälkeen hypättiin bussiin ja matkattiin takaisin Bangkokiin.
Ostimme lähikaupasta Bangkokiin saavuttuamme parit oluset, oli tarkoitus vain yömyssyt ottaa. Siinä kuitenkin piristyttiin, tuli nälkä ja lähdettiin syömään Khao San Roadille. Törmäsimme sattumalta yhteen saksalaiseen tuttuun vaihtariin sielä, istahdettiin pubiin ja pian alkoikin aurinko paistaa ja olikin jo sunnuntai huh huh :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti